Blogi

Kypsy alkaa julkaista sivuillaan blogia, jossa on tarkoitus raportoida psykologian alan tapahtumista ja julkaista jäsenten kannanottoja, mielipiteitä tai pohdintoja.

Onko sinulla aihe, josta haluaisit kirjoittaa? Kävitkö mielenkiintoisessa konferenssissa tai luitko hyvän alaan liityvän kirjan? Voit lähettää kirjoituksen tai ideoita Kypsyn tiedottajalle osoitteeseen sirpasofia [at] gmail.com.

Poimintoja psykologipäiviltä 21.3 – 22.3.2023

Uudistuneet psykologipäivät pidettiin 21.3 – 22.3.2023 Helsingin Kulttuuritalolla. Teemana oli Mielenterveystyön tulevaisuus, jonka ympärille oli rakennettu kaksipäiväinen ohjelma työpajoineen ja luentoineen kattaen psykologian sovellusaloja terapiatyöstä organisaatioihin, vaikuttamiseen, kirjaamiskäytäntöihin ja vähemmistöjen kohtaamiseen. Lisäksi tilaisuus antoi ammattilaisille mahdollisuuden myös kohtaamiseen, verkostoitumiseen ja eri työnantajien rekrytointimahdollisuuksiin tutustumiseen. Myös Kypsy oli lähettänyt oman edustajansa kaksipäiväiseen tapahtumaan ja sen pohjalta syntyi tämä blogikirjoitus.

Kymenlaakson hyvinvointialueen edustusta yritysten ja kuntatyönantajien pisteellä
Tilaisuuden avasi opetusministeri Li Andersson

Keynote puhuja Aalto-yliopiston Pekka Mattila piti luennon aiheesta Muutoksen omaksuminen, joka kytkeytyi työn epävirallisten vaikutustekijöiden tunnistamiseen. Mattilan monipuolisella luennolla muistutettiin muun maussa, kuinka valta ei ole sama asia kuin mitattavissa oleva ja dokumentoitu hallinta: valta vaikuttaa organisaatioissa usein epävirallista kautta osana työntekijöiden vuorovaikutussuhteiden verkostoa eivätkä muodolliset asemat välttämättä noudata vallan kytköksiä. Epävirallisesta, dokumentoimattomasta ärsytyksestä organisaatioiden sisällä saattavat kertoa myös ns. paperihaavat eli paper cuts tyyppiset ongelmat; ne ovat liian pieniä, jotta niitä pidettäisiin tarpeeksi merkityksellisintä keskustelunaiheina, vaikka ne kuitenkin vaivaavat. Jokaisessa työyhteisössä pienet ärsytystekijät olisikin tärkeä tehdä näkyväksi, jotta ne voitaisi ohjata myös johdon tietoisuuteen. Lisäksi luennolla käsiteltiin työn epävirallista puolta myös etätöiden tuomien käytäntöjen näkökulmasta: miten työntekijä sopeutuu, kun ympäriltä puuttuvat lähityön tuomat rutiinit, sosialisoiminen ja neutraali toimistotila, jonka alla kaikki aikaisemmin kohtasivat. Vaikkei itse suoraan työskentelisi organisaatioiden kanssa, luento antoi todennäköisesti miettimistä mille tahansa psykologian sovellusalalle.

Aleksi Jalava ja Niia Virtanen

Psykologi Aleksi Jalava piti keskustelua herättävän työpajan sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuudesta asiakastyötä psykologi Niia Virtasen kanssa. Luennolla kyseenalaistettiin oletusta, jonka mukaan sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden kirjon potilaat ovat samanlaisia potilaita kuin muutkin. Vaikka ajatus asiakkaasta ikään kuin tyhjiössä elävänä yksilönä sekä toisaalta ihmisistä samankaltaisina voi olla hyvää tarkoittava, se ohittaa käytännössä vähemmistöjen kohtaamia erityisongelmia juuri suhteessa vähemmistöstatukseen. Tiedon puute asiakkaan identiteetistä ja sen merkityksistä voi johtaa asiakkaan kokemuksen mitätöimiseen, sillä asiakas kokee kuitenkin jatkuvasti arjessaan, miltä tuntuu kuulua vähemmistöryhmään. Tämä voi tarkoittaa vaikka erilaista syrjintää yhteiskunnan käytännöissä tai altistumista viharikoksille. Niia Virtasen mukaan vähemmistöön kuuluvan asiakkaan sensitiivinen huomioiminen edellyttääkin usein työnohjausta, vertaistukea sekä neutraalia ja ymmärtävää reagointia esimerkiksi asiakkaan kertomiin kokemuksiin. Työpaja herätti myös yleisössä keskustelua mm. sukupuolesta ja sen määritelmästä.

Katja Jussila puhumassa autismista, aistisäätelystä ja ADHD:sta

Toisena seminaaripäivänä psykologian tohtori Katja Jussilan luento kehityksellisten neuropsykiatristen piirteiden tunnistamisesta perustason psykologityössä vei voiton kilpailevilta luennoilta. Luento antoi hyvää kertausta eri oirekuvien nykyisistä diagnostisista kriteereistä, seulontamenetelmistä, poissulkukartoituksista ja oireyhtymien taustalla vaikuttavista osittain jaetuista tekijöistä. Jussilan mukaan kysymys kehityksellisistä neuropsykiatrisista vaikeuksista olisi hyvä huomioida etenkin silloin, jos asiakkaalla on mm. hoitoon huonosti reagoivaa ja toistuvaa masennusta, uupumusta tai ahdistusta tai jatkuvia katkoksia koulutuksessa, työelämässä tai ihmissuhteissa.

Psykologipäivät olivat kaikkinensa onnistunut kokonaisuus, joka sai taas muistamaan tieteenalan rikkauden ja monipuolisuuden sekä sen monet sovellusvaihtoehdot. Kypsy suosittelee tapahtumaa ensi vuonnakin kaikille uusia ideoita ja kohtaamisia kaipaaville.

Saila Sutela